torstai 28. maaliskuuta 2013

Oho! Aspiriini hoiteli vanhoja naisia! Katso kuvat!

Alkuperäinen uutinen

Otsikko:

"Tätä syöpää on selvästi vähemmän aspiriinia käyttävillä"

Neljännen kappaleen sitaatti:

"- Tämän tutkimuksen perusteella aspiriinin käyttö korreloi alhaisemman melanooman riskin kanssa, muttei kuitenkaan pysty todistamaan sitä"

Sydäntäni kouraisee aina kun otsikko on ristiriidassa jutun kanssa. On kohtuullisen moraalitonta ja melko tyhmää otsikoida aspiriinin ehkäisevän varmasti syöpää, varsinkin kun jutussa itsessäänkin sanotaan että asia ei ole lainkaan varma. Kuten NPR:n jutussa mainitaan, aikaisemmat tutkimukset eivät joko ole löytäneet korrelaatiota, tai se on ollut huomattavasti pienempi. Moraalittoman otsikoinnista tekee se, että aspiriinilla on varsin runsaasti haittavaikutuksia.

"Tutkimuksen mukaan aspiriinia käyttäneillä oli 21 prosenttia alhaisempi riski saada melanooma".

 Tämä lause on niin yliyksinkertaistettu, että se on käytännössä valheellinen. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, yliopiston tiedotteessa ja alkuperäisessä Reutersin uutisessa todetaan, todelliset luvut olivat seuraavat:

Vuoden säännöllisesti aspiriinia käyttäneillä vaihdevuodet ohittaneilla naisilla: 11% pienempi riski.

2-4 vuotta säännöllisesti käyttäneillä vaihdevuodet ohittaneilla naisilla: 22% pienempi riski.

5 vuotta ja yli sen käyttäneillä vaihdevuodet ohittaneilla naisilla: 30% pienempi riski.

Säännöllinen käyttö oli määritelty kahdeksi aspiriiniannokseksi viikossa. Ilta-Sanomien versiossa tarkoista luvuista on jätetty täysin sanomatta kuinka riski pienenee mitä pitempään aspiriinia käytetään ja miten on määritelty aspiriin käyttö. Lauseesta saa väkisinkin väärän kuvan siitä mitä tutkimuksessa on oikeasti havaittu.

Lisäksi jutussa on erinäisiä JSN:n periaatelausuman kanssa ristiriidassa olevia asioita. Alkuperäinen uutinen on Reutersin, miksi jutussa ei ole linkkiä alkuperäiseen uutiseen? Sitaatti ei varmasti ole IS:n oman haastattelun tuotosta, miksi sen yhteydessä ei sanota mistä sitaatti on otettu?

Tuomio: Valheellinen otsikko, tutkimustulokset väärin ja lisäksi juttu on potentiaalisesti vaarallinen jos joku keksii tämän perusteella alkaa syömään päivittäin aspiriinia, vaikka on muuten terve. Tekisi mieli sanoa joku hyvä sana tästä kiltteyttäni, mutta nyt en kyllä keksi mitään.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

D-vitamiinin raju tilitys kohusta: "Julkisuuden paine musersi"


Alkuperäinen uutinen.

Itse uutisessa ei sinänsä ole tällä kertaa vikaa eikä virhettä. Olisin ehkä itse lisännyt loppuun tarkan tiedon siitä mikä on d-vitamiinin yliannostuksen raja, mutta toisaalta se ei ehkä ole niin olennaista.

Minua kuitenkin vaivaa otsikko:

"Professori vitamiinikohusta: 'Jossain määrin ihmisten huijaamista'"

Joudun tekemään oletuksen, että otsikolla viitataan viime vuoden loka-marraskuussa velloneeseen kalabaliikkiin jossa Itä-Suomen yliopiston tutkimus väitti erinäisten d-vitamiinivalmisteiden sisältävän vähemmän vitamiinia kuin mitä tuoteselostuksessa sanottiin. Lopulta sitten selvisi, että tutkimuksessa oli virheitä.

Ongelma uutisessa on se, että tämä STT:n uutinen ei alunperin näytä liittyvän laisinkaan "vitamiinikohuun" ja esimerkiksi Savon Sanomilla on uutisessa eri otsikko, jonka oletan olevan alkuperäinen.

Entistä ongelmallisemmaksi otsikko muodostuu kun vitamiinikohu-sanan perään on laitettu professori Christel Lamberg-Allardtin suora lainaus joka itse jutussa ei todellakaan liity mitenkään viime syksyn "vitamiinikohuun":

"D-vitamiinista ja sen saannista hehkutetaan liikaa. Näin sanoo suomalaisprofessori.

Helsingin yliopiston professorin Christel Lamberg-Allardtin mukaan ihmisille annetaan jopa väärää tietoa.

– Tässä on liian paljon hössötystä. Voisin sanoa, että jossain määrin ihmisten huijaamista myöskin, Lamberg-Allardt sanoo STT:lle".


Näin ollen sanoisin, että professorin kommentti on klikkausten ja kohulla ratsastamisen toivossa irroitettu asiayhteydestä otsikkoon ja on tässä muodossa suorastaan valheellinen.


Tuomio: Surullista nähdä miten sinänsä hyvä, järkevä ja ennenkaikkea virheetön uutinen on pilattu otsikolla joka yrittää ratsastaa mennävuotisella skandaalilla siinä toivossa, että ihmiset lukisivat sitä enemmän. Mitä jos kaikissa uutisissa toimittaisiin samalla tavalla? Aina kun uutisoitaisiin vaikkapa Keskusta-puolueesta vedettäisiin otsikkoon mukaan Matti Vanhasen lautaskasakohu?


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Energiajuomakohun uhrit: "Verenpaine oli katossa ja sydän kurkussa"






http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288550346636.html

Lähtekäämme liikkeelle otsikosta ja ensimmäisestä kappaleesta:

"Tutkimus yhdistää energiajuomat rajuihin terveyshaittoihin"

"Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan energiajuomat nostavat verenpainetta ja altistavat sydämen rytmihäiriöille".

Tutkimus yhdistää energiajuomat, tai oikeammin Red Bullin jota tutkimuksessa käytettiin, verenpaineen nousuun ja QT-intervallin pituuden kasvuun. Merkittävä QT-intervallin pidentyminen taas nostaa riskiä rytmihäiriöön. Luonnollisesti uutisessa ei kerrottu kuinka paljon QT-intervalli piteni energiajuomia juodessa. Intervalli piteni 10 millisekuntia, mutta lääkärit huolestuvat vasta, kun intervalli kasvaa 30 millisekuntia. Jutussa ei kuitenkaan puhuta QT-intervallista, vaan vedetään suoraan yhteys rytmihäiriöihin.

Mitä taas verenpaineeseen tulee, tutkimuksen mukaan systolinen verenpaine nousi keskiverrosti 3,5 pistettä. Nousu ei sinänsä ole hirvittävän dramaattinen, varsinkin kun on tiedossa että jo kofeiini voi aivan samalla tavalla nostaa verenpainetta ja päivittäinen verenpaine heittelee hyvinkin jopa 20 pisteellä tai enemmänkin.

Kun seuraa uutisketjua alkuperäinen tutkimusesittely -> WebMD:n uutinen -> IS:n uutinen huomaa, miten juttu dramatisoituu. IS:n jutussa esitetään aluksi jo faktana se, että ihminen altistuu rytmihäiriöille energiajuomia juodessaan, kun taas alkuperäisessä esittelyssä korostetaan lisätutkimuksen tarvetta ja esitetään väite "ehkä"-muodossa.

"Tutkijoille on kuitenkin epäselvää se, että kuinka paljon verenpaineen nousu johtuu kofeiinista ja kuinka paljon verenpaineen nousu lisää sydänongelmien riskiä".


Ilta-Sanomien uutisen seuraava kappale on jo järkevämpi, mutta tässäkin puhutaan sydänongelmista mitä energiajuomien ei siis todettu aiheuttavan, ainoastaan hieman kohonneen QT-intervallin.


"Energiajuomissa on kofeiinin lisäksi muita aineita, kuten sokeria ja yrttejä, jotka joidenkin mielestä voivat myös aiheuttaa ongelmia kuluttajille".

Joidenkin? Kenen? Ilta-Sanomien toimituksen vai naapurin Jaskan? Kun tällaisia väitteitä esitetään, olisi suotavaa lisätä lähde.

Erittäin positiivista on se, että jutussa on asiantuntija joka toteaa että ei ole syytä huoleen, paitsi mahdollisesti suurkuluttajilla ja tietyillä ihmisryhmillä, joita ei sen tarkemmin eritellä.

Tuomio: Jutussa on joko muutama virhe, tai sitten aika suoraviivainen mutkien vetäminen suoraksi. Ehkä on vähän omasta mausta kiinni kummasta on kyse, mutta missään nimessä kovin tarkka uutinen ei ole kyseessä. Tarkemmat tiedot joutuu kaivamaan itse netistä, sillä toisin kuin JSN:n periaatepäätöksessä sanotaan, ei jutussa ole linkkiä alkuperäiseen uutiseen.

Lisäksi ilmiselvästi pelottelulla ja parhailllaan menossa olevalla energiajuoma"kohulla" yritetään kalastaa klikkauksia ja varmaan siinä onnistutaankin. Provosoiva otsikko joka antaa ymmärtää paljon ja puheet rytmihäiriöistä kyllä vetoavat, viis siitä onko niillä sitten juurikaan totuuspohjaa.







 

torstai 21. maaliskuuta 2013

Ohhoh! Universumi ihan säteili nuorena! Katso kuvat!

Alkuperäinen uutinen.

Tällä kertaa ensimmäinen virhe löytyy epätyypillisestä paikasta, nimittäin jutun kuvalla ei ole mitään tekemistä itse uutisen kanssa. Kuvateksti antaa heti lähdössä varmuuden siitä että joku jutun kanssa tekemisissä ollut ei ole kyllä tajunnut mistä tässä on kyse.

"Nasan julkistamassa kuvassa näkyy nuorimpia koskaan havaittuja tähtiä".

Mielenkiintoista ja varmasti oman jutun arvoista tietoutta, mutta uutisessa käsitellään kosmista taustasäteilyä joka ilmestyi universumimme kuvioihin rapiat 400 - 500 miljoonaa vuotta ennen ensimmäisiä tähtiä. Kuvalla ei siis ole mitään tekemistä itse uutisen kanssa. Entistä mystisempää on se, että uutisesta kertoi ensimmäisen kerran ESA ja silti asiaan liittymätön kuva on hankittu NASA:lta. Kaikilla muilla medioilla (mukaan luettuna NASA) näytti olevan oikea kuva, joten tuskinpa sen hankkiminen olisi ollut mitenkään ylivoimaisen vaikeaa.

"Sen perusteella maailmankaikkeus on 80 miljoonaa vuotta vanhempi kuin aikaisemmin on arvioitu".

Päivän toinen virhe onkin sitten maailmankaikkeuden oikea ikä. ESA:n tiedotteen mukaan mittausten perusteella on arvioitu, että maailmankaikkeus on 13.82 miljardia vuotta vanha. Vanha arvio oli 13.77 miljardia vuotta vanha, +-59 miljoonaa vuotta. Tästä äkkiä laskettuna universumi on joko vanhentunut 109 miljoonaa vuotta, nuortunut 9 miljoonaa vuotta tai jotain tältä väliltä. Kuitenkaan ei ole faktuaalisesti oikein väittää että maailmankaikkeus olisi vanhentunut 80 miljoonaa vuotta, koska aikaisemmassa arviossa oli heittoa ja maailmankaikkeuden tarkan iän määrittely on jotakuinkin mahdotonta.


Tuomio: Lyhyt uutinen, silti kaksi virhettä. Jutusta on jätetty myös paljon olennaista tietoa pois, kuten mitä kosminen taustasäteily oikein on (Ensimmäistä valoa). Käsittämätöntä on myös se, että kun kerran koko uutinen perustuu ESA:n julkaisemalle kartalle ja siitä puhutaan jutussa, niin miksei siitä ole sitä kuvaa? Toistan ehkä itseäni, mutta en voi käsittää.

"Planck-teleskoopin keräämät tiedot vahvistavat suurimmaksi osaksi kosmologian standardimallia. Joiltakin osin tiedot kuitenkin poikkeavat mallin ennusteista".

Tämä kappale on minusta erityisen turhauttava, sillä kosmologian standardimallista puhutaan niinkuin se olisi jokin arkipäiväinen asia joka on kaikille yhtä tuttu kuin vaikkpa maitopurkki. Jos kerran viljellään tiedetermejä, kyllä ne tulisi avata lukijalle. Mielenkiintoista on myös se, että kerrotaan tietojen poikkeavan mallin ennusteista, mutta ei huolen häivää siitä että kerrottaisiin miten ennusteet erosivat tosiasioista. Tuollaisenaan kappale on varsin tarpeeton tynkä.

Kunniamaininta: IS:n olisi tässä kannattanut matkia aateveljeään, sillä Iltalehti on kunnostautunut ja tehnyt aiheesta huomattavasti paremman uutisen, jossa on myös faktat kohdillaan. Tämä valonplilkahdus osoittaa sen, että vaikka blogini on syystä kriittinen, niin ei kannata lopullisesti hylätä toivoa iltapäivälehtien tiedeosioiden suhteen.

Huom. Uutista on hieman rukattu tämän arvostelun kirjoittamisen jälkeen, nimittäin kuva on siirretty sivupalkkiin ja sen tilalla on Reutersin uutisvideo aiheesta.


keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

NASA:n kauhunhetket: "Asteroidi lähestyi kaupunkiani"

Alkuperäinen uutinen

Ei merta edemmäs kalaan eikä otsikkoa kauemmaksi etsimään väärinkäytöksiä. Tänään käsittelyssä siis tämän blogin ensimmäinen Iltalehden uutinen.

"Iso asteroidi matkalla maahan? Nasa: 'Rukoilkaa'".

Näin aseteltuna otsikko antaa hyvin vahvasti ymmärtää että kohta pamahtaa ja maailman parhaiten tunnettu avaruusjärjestökin on voimaton. Tästähän ei tietenkään ole kysymys, sillä tällä hetkellä ei ole kiikarissa yhtään törmäyskurssilla olevaa vaarallista asteroidia joka olisi todennäköisesti törmäämässä maapalloon. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että IL etsii maksimimäärää klikkauksia pelotteluotsikolla mutta tuollaisenaan sanon että kyseessä on virhe koska se antaa ymmärtää aivan liikaa.

"Se kulki vain 27 000 kilometrin päästä eli tv- ja sääsatelliittien kiertorataa lähempää". 

Moni viestintäsatelliitti ja sääsatelliitti kiertää kyllä maata geosynkronisella radalla n. 36 000 kilometrin korkeudessa mutta eivät suinkaan kaikki. Moni sääsatelliitti kiertää aurinkosynkronisella radalla alle 1000 kilometrin korkeudessa. Myös esimerkiksi Venäjän Orbita-tv-satelliitit kiertävät Molnija-radalla jonka korkeus vaihtelee muutamasta sadasta kilometristä n. 20 000 kilometriin. Näin ollen on virheellistä antaa ymmärtää että kaikki tv- ja sääsatelliitit kiertävät maapalloa korkeammalla kuin 27 000 kilometriä.

Tuomio: Juttu sinänsä ei ole mitenkään kauhean huono tai edes kovin virheellinen, mutta pelotteluotsikko joka metsästää klikkauksia virheillä pilaa tehokkaasti muuten aivan kelvon tiedeuutisen. Satelliittivirhe johtuu aika varmasti siitä, että lause on käännetty englannista ja sen tarkoitus on hieman muuttunut käännöksessä.



tiistai 19. maaliskuuta 2013

Tapaus: Avaruusasema

Alkuperäinen uutinen.

Näinkin lyhyestä ja yksinkertaisesta uutisesta on löydettävissä virhe:

"Viidentoista maan yhteisellä avaruusasemalla on ollut miehistöä vuodesta 2000".

Kansainvälinen avaruusasema on viiden avaruusjärjestön yhteinen projekti, eikä viidentoista maan. NASA on USA:n avaruusjärjestö, CSA Kanadan, JAXA japanin, ESA kahdenkymmenen eurooppalaisen valtion ja viidentenä mukana on Roskosmos, Venäjän avaruusjärjestö. Tästä voikin laskea että mukana on itseasiassa 24 eri valtiota.

Wikipediaa vilkaisemalla selvisikin sitten mistä virhe on ilmestynyt kummittelemaan jutun loppuun. Avaruusasemalla on käynyt ihmisiä viidestätoista eri valtiosta. Hyvä kysymys on sitten että onko virheen takana hätäinen johtopäätös, huono logiikka vai huolimattomuus.

Tuomio: Tässä tapauksessa Ilta-Sanomia pitää armahtaa sen verran, että kyseessä on itseasiassa STT:n juttu. Silti, kuten journalistin ohjeet muistuttavat kohdassa 12, tietolähteisiin tulee aina suhtautua kriittisesti. Vaikka se olisi sitten Suomen tietotoimisto.

Tapaus: Juomavesi?



Alkuperäinen uutinen.

Tässä uutisessa ei tarvinnut mennä ingressiä pidemmälle, kun etsin virheitä. Ingressi menee nimittäin näin:

"Uudella hiilisuodatustekniikalla juomakelpoisen veden tekeminen merivedestä on jopa 100 kertaa halvempaa kuin nykymenetelmillä". 

Kaivoin esille sekä Reutersin alkuperäisen uutisen asiasta, että Lockheed Martinin tiedotteen. Kummassakaan ei ole mainintoja siitä että kuinka paljon halvempaa meriveden muuttaminen juomakelpoiseksi olisi. Koska Ilta-Sanomien uutinen on muuten tehty täysin Reutersin alkuperäistä uutista mukaillen, olen lähes satavarma siitä että kyseessä on virhe. Luku 100 kyllä mainitaan jutussa muutamankin kerran, joten toimittaja on epäilemättä huolimattomuuttaan sotkenut asiat iloiseksi sillisalaatiksi.

Toinen faktavirhe löytyy heti seuraavasta kappaleesta:

"Yritys on keksinyt keinon puolittaa suolan erotteluun tarvittavan energian määrä. Se tarkoittaa, että juomaveden tekeminen merivedestä voi olla huomattavasti halvempaa kuin tähän asti on luultu". 

Reutersin alkuperäisen uutisen mukaan tarvittavaa energiamäärää ei suinkaan ole puolitettu. Tarvittava energiamäärä on itseasiassa sata kertaa pienempi kuin nykyisellä käänteiseen osmoosiin perustuvalla tavalla. Kyseessä siis jälleen selvä virhe, joka ehkä myös selittää, mistä ingressin ylimääräinen sata kertaa-ilmestyi.

Haluaisin myös arvostella sanan "hiilisuodatustekniikka" käyttöä tässä yhteydessä. Se ei sinänsä ehkä ole aivan virhe, sillä suodatuksessa käytetään materiaalia nimeltä Perforene, joka on grafeenia. Grafeeni on yksinkertaisesti selitettynä hiiliatomeja yhtenä atomin paksuisena kerroksena. Näin ollen hiilisuodatustekniikka on periaatteessa tavallaan oikein, mutta selvyyden vuoksi olisi minusta parempi käyttää grafeenia hiilen tilalta ja selittää lyhyesti mitä grafeeni on. Nyt uutisen perusteella herää ainakin minulla ajatus siitä, että mikä tahansa hiili käy.

Silmään pistää myös toisen kappaleen "Lockheed Martin Corp". Kyseessä olevan firman nimihän on siis Lockheed Martin. Corp taas on lyhennys englannin kielen sanasta corporation joka tarkoittaa yhtiötä. Näin ollen pitäisi suomeksi puhua siis Lockheed Martinista tai vaikkapa Lockheed Martin-yhtiöstä.

Tuomio: Miksi tämä on tiede-osiossa? Missä tässä tarkalleen ottaen on itseasiassa tiede? Suodattamisen mahdollistavaa grafeenia ei edes mainita koko jutussa, saatikka sitten että selitettäisiin miten suodatus uudessa systeemissä toimisi. Tai että oltaisi vertailtu sitä vanhoihin menetelmiin. Tai että oltaisiin mainittu, että mkä tämän suodatusmateriaalin nimi on (Perforene). Alkuperäisessä Reutersin jutussa näistä asioista kyllä kerrotaan ansiokkaastikin, samoin kuin grafeenista. Tällaisenaan uutinen muistuttaa enemmänkin talousosion uutista yhtiön X tuotteen X julkaisusta, paitsi että yleensä tuotteen ominaisuukista kerrottaisiin huomattavasti enemmän.

Ottaen huomioon että lähes kaikki tieteelliset faktat on jätetty jutusta pois, on tosi masentavaa, että uutisessa on kaksi varsin isoa faktavirhettä. Kyse ei ole edes käännösvirheistä, vaan asioiden sekoittamisesta, tarkastuksen puutteesta ja yleisestä huolimattomuudesta. Oliko syynä motivaationpuute vai kenties kiire? Vain toimittaja itse tietää.


maanantai 18. maaliskuuta 2013

Tapaus: Revontulten yö




Alkuperäinen uutinen

Tässä uutisessa ei varsinaisesti ole virheitä, mutta se on rakenteeltaan varsin erikoinen ja jättää asioita selittämättä.

Ensin saamme eteemme kappaleen:

"Revontulien syynä oli voimakas maahan osunut auringon hiukkaspurkaus. Se synnytti keskikokoisen magneettinen avaruussäänmyrsky. Myrsky on laantumassa, kertoo Ilmatieteen laitos".

Toisen virkkeen omituinen kirjoitusvirhe lienee copypasten tai lauserakenteen muuttamisesta johtuva lapsus. Jos haluaisi rakastella välimerkkiä, voisi myös ensimmäisen virkkeen tulkita tiukasti virheeksi, sillä revontulet aiheuttaa oikeastaan aurinkotuulen törmääminen maan magnetosfääriin joka synnyttää latautuneita hiukkasia. Maan magneettikenttä ohjaa hiukkaset ilmakehään, missä ne törmäävät atomeihin ja synnyttävät revontulet. Kyse on kuitenkin ehkä vain yliyksinkertaistamisesta eikä varsinaisesta virheestä. Seuraavaksi saamme eteemme kappaleen:

"Auringonpilkkujen määrän ennustetaan olevan 11 vuoden jaksonsa huipussa tänä vuonna".

Auringonpilkut ilmestyvät juttuun tyhjästä. Niistä ei ole ollut puhetta aikaisemmin eikä niitä enää tämän jälkeen mainita. Revontulista tietämätön lukija jää tyhjän päälle pimeyteen, kun jutusta ei selviä laisinkaan, miten auringonpilkut liittyvät revontuliin, mikä on tämä mystinen 11 vuoden jakso ja mitä tämä nyt tarkoittaa.

Ajatteleva lukija voi loogisesti päätellä tästä virkkeestä että auringonpilkkuhuipulla ja revontulten näkyvyydellä on jotain tekemistä keskenään, mikä on oikea päätelmä. Suuret magneettimyrskyt aiheuttavat revontulien näkyvyyden kauempana ja suurempina kuin normaalisti. Suuria magneettimyrskyjä esiintyy yleensä auringonpilkkujakson keskimääräisesti 11 vuotta kestävän jakson ollessa aktiivisimmillaan, eli silloin kun auringonpilkkuja esiintyy eniten.

Viimeinen virke on:

"Voimakkaimpina revontulet välkehtivät maapallon napojen läheisyydessä, eli mitä pohjoisemmaksi tai etelämmäksi pallon pintaa kuljetaan".

Tässäkin voisi jälleen rukata pieniä yksityiskohtia. Revontulet eivät sinänsä välkehdi napojen läheisyydessä vaan magneettisten napojen läheisyydessä. Lisäksi varsinainen revontulivyöhyke on rengas magneettisten napojen ympärillä, joten tarpeeksi pohjoiseen/etelään mennessä revontulia esiintyy taas vähemmän.

Tuomio: Juttu on melko selkeästi jätetty tarkastamatta ja oikolukematta ajatuksen kanssa. Se flirttailee virheiden kanssa, mutta ei ehkä aivan sorru niihin. Erityisesti irrallinen auringonpillkkukohta on sellaisenaan turha ja hämmentävä, mikä on sääli, sillä pienellä korjauksella, keskittymisellä ja vaikka ihan wikipedian lukemisella ajatuksen kanssa tästä jutusta olisi saanut järkevästi muotoillun, informatiivisen ja aivan totuudenmukaisen.

Huomio: Kirjoitusta tarkastettu 27.3.13. Revontulten syntymekanismi korjattu oikeanlaiseksi, sillä tein itsekin nolohkon virheen siitä kirjoittaessani. Pahoittelut lukijakunnalle. 





tiistai 12. maaliskuuta 2013

Mikä ihmeen Iltatiede?

Tällä hetkellä Googlekaan ei osaa kertoa mikä on Iltatiede. Ensimmäiseksi Google ehdottaa, että olet etsinyt ilmatieteen laitosta väärällä nimellä. Tietämättömyys on netissä aika vakavaa, jos edes Google ei ole asiasta selvillä.

Silti se on vain sopivaa, sillä Iltatiede käsittelee nimenomaan tietämättömyyttä.

Tarkemmin sanottuna Iltatiede käsittelee kriittisellä silmällä Suomen kahden suuren iltapäivälehden, Ilta-Sanomien ja Iltalehden, tiedeuutisia. Idea tähän blogiin syntyi, kun tutkin viime syksynä koulutyönäni Ilta-Sanomien tiedepalstan käännösuutisia ja havaitsin niiden olevan täynnä fakta- ja käännösvirheitä sekä journalistin ohjeiden rikkomista.

Hieman järkytyin, kun jokaisessa silloin tutkimassani uutisessa oli vähintään yksi faktavirhe. Koska olen itse aina ollut suuri tieteiden ystävä, minua alkoi ahdistaa henkilökohtaisella tasolla se, että iltapäivälehtien lukijat saavat näin paljon virheellistä uutisointia eteensä. Toisaalta se on myöskin ikävää ammatillisesta kannalta, sillä näin virheellinen uutisointi syö myös koko ammattikunnan uskottavuutta.

Tässä blogissa pyrin parhaani mukaan käymään lävitse kaikki tiedeuutiset, mitkä iltapäivälehdet julkaisevat ja osoitan niiden tieteelliset ja journalistiset virheet. Näin siksi, että uskon ihmisten ansaitsevan uutisia, joissa faktat ovat oikein, olipa kyse sitten isoista tai pienistä virheistä.

- Tuukka Tervonen