Kanariansaarille fuusiomoottorilla: "Matkustamisen tulevaisuus"

Alkuperäinen uutinen.

Ensimmäinen virhe on tässä uutisessa kolmannessa kappaleessa:

"Yksityinen rahoittaja lahjoitti yliopistolle varoja, jotta se voisi jatkaa uudenlaisen moottorin kehittelyä".

Kuten The Registerin alkuperäinen uutinen tietää kertoa, projektin rahoittaja on NASA. Tämä olisi selvinnyt IS:n toimittajalle jos hän olisi vaivautunut lukemaan alkuperäisuutisen otsikon: "NASA-backed fusion engine could cut Mars trip down to 30 days". Tai hiukan myöhemmin esiintyvän lauseen: "Now a team at the University of Washington, with funding from the space agency...". Tai vielä vähän myöhemmin esiintyvän lauseen: "thanks to funding from NASA's Innovative Advanced Concepts Program...". Voikohan sitä edes selvemmin sanoa mistä raha tulee? Minulla ei ole hajuakaan mistä IS on repäissyt tuon yksityisen rahoittajan.

"- Toivomme saavamme paljon voimakkaamman energianlähteen käyttöömme, jotta matkustamisesta tulisi arkipäivää, Slough kertoi."

Tässähän on kohtuullisen huvittava moka. Matkustamisen sijaanhan tässä puhutaan tarkalleenottaen planeettojenvälisestä matkustamisesta. Itse olen kohtuullisen onnistuneesti matkustellut aika arkipäiväisesti ilman fuusiomoottoriakin. Kyseessä varmaan aika tavanomainen huolimattomuusvirhe eikä mikään sen suurempi moka.

"Nopeus perustuu Fusion Driven Rocket -järjestelmään. Litiumia ja alumiinia käyttävä polttoainejärjestelmä sylkee polttoainetta ulos 30 kilometrin sekuntivauhdilla, minkä ansiosta alus liikkuu ennätysnopeasti. Vauhti ei olisi koko matkan ajan yhtä nopeaa, jotta g-voimat eivät tuhoasi avaruusaluksen matkustajia".

Fusion Driven Rocket? Miten olisi fuusiovoimalla toimiva raketti? Tai fuusiomoottori? Turha anglismi kun sen olisi yhtä hyvin voinut kääntää. Raketin toimintaperiaate on yksinkertaistettu periaatteessa oikein, mutta viimeinen kappale paljastaa että se on kuitenkin ymmärretty väärin.
Vauhti kyllä on koko matkan ajan suurinpiirtein yhtä nopeaa lukuunottamatta alun kiihdytystä ja lopun jarrutusta, mutta moottori sylkäisee kerran minuutissa ulos polttoainetta hyvin nopeasti. Moottorin toimintaperiaatteen ansiosta g-voima ei vahingoita matkustajia.

Tämäkin on aika yksiselitteisesti kerrottu alkuperäisessä uutisessa, liekö sitten kiire tai puutteellinen sanasto syynä tähän käännösvirheeseen/väärinymmärrykseen.

"150 tonnia painava alus pystyy kuljettamaan kolmanneksen oman massansa painosta tavaraa - tai ihmisiä - avaruuteen".

Voiko tätä jotenkin epäselvemmin sanoa? Yksinkertaistan: Alus painaa 150 tonnia, tästä 50 tonnia on hyötykuormaa eli matkustajia, tutkimusvälineitä, ruokaa jne.

"Tutkijat ennustavat toimivan aluksen olevan valmis vuonna 2020".

Ei. Tutkijat ennustavat alkuperäisessä uutisessa, että toimiva alus voisi ehkä olla valmiina 2020. Varmasta ei ollut puhetta.

Tuomio: Etenkin rahoittajavirhe on aivan käsittämätön kun jo alkuperäisen uutisen otsikossa kerrotaan mistä raha tulee. Muuten jutussa on niin tavanomaisia huolimattomuusvirheitä kuin oletettavasti ymmärryksen puutteesta johtuvia virheitä.

Siinä mielessä ne eivät ole vakavia, että jutun ydin on koskematon ja oikein. Yksityiskohdat ovat kuitenkin hakusessa ja mokat ovat aika ikäviä. Lisäksi uutinen on kohtalaisen sekava.






 

NASA:n kauhunhetket: "Asteroidi lähestyi kaupunkiani"

Alkuperäinen uutinen

Ei merta edemmäs kalaan eikä otsikkoa kauemmaksi etsimään väärinkäytöksiä. Tänään käsittelyssä siis tämän blogin ensimmäinen Iltalehden uutinen.

"Iso asteroidi matkalla maahan? Nasa: 'Rukoilkaa'".

Näin aseteltuna otsikko antaa hyvin vahvasti ymmärtää että kohta pamahtaa ja maailman parhaiten tunnettu avaruusjärjestökin on voimaton. Tästähän ei tietenkään ole kysymys, sillä tällä hetkellä ei ole kiikarissa yhtään törmäyskurssilla olevaa vaarallista asteroidia joka olisi todennäköisesti törmäämässä maapalloon. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että IL etsii maksimimäärää klikkauksia pelotteluotsikolla mutta tuollaisenaan sanon että kyseessä on virhe koska se antaa ymmärtää aivan liikaa.

"Se kulki vain 27 000 kilometrin päästä eli tv- ja sääsatelliittien kiertorataa lähempää". 

Moni viestintäsatelliitti ja sääsatelliitti kiertää kyllä maata geosynkronisella radalla n. 36 000 kilometrin korkeudessa mutta eivät suinkaan kaikki. Moni sääsatelliitti kiertää aurinkosynkronisella radalla alle 1000 kilometrin korkeudessa. Myös esimerkiksi Venäjän Orbita-tv-satelliitit kiertävät Molnija-radalla jonka korkeus vaihtelee muutamasta sadasta kilometristä n. 20 000 kilometriin. Näin ollen on virheellistä antaa ymmärtää että kaikki tv- ja sääsatelliitit kiertävät maapalloa korkeammalla kuin 27 000 kilometriä.

Tuomio: Juttu sinänsä ei ole mitenkään kauhean huono tai edes kovin virheellinen, mutta pelotteluotsikko joka metsästää klikkauksia virheillä pilaa tehokkaasti muuten aivan kelvon tiedeuutisen. Satelliittivirhe johtuu aika varmasti siitä, että lause on käännetty englannista ja sen tarkoitus on hieman muuttunut käännöksessä.

Tapaus: Avaruusasema

Alkuperäinen uutinen.

Näinkin lyhyestä ja yksinkertaisesta uutisesta on löydettävissä virhe:

"Viidentoista maan yhteisellä avaruusasemalla on ollut miehistöä vuodesta 2000".

Kansainvälinen avaruusasema on viiden avaruusjärjestön yhteinen projekti, eikä viidentoista maan. NASA on USA:n avaruusjärjestö, CSA Kanadan, JAXA japanin, ESA kahdenkymmenen eurooppalaisen valtion ja viidentenä mukana on Roskosmos, Venäjän avaruusjärjestö. Tästä voikin laskea että mukana on itseasiassa 24 eri valtiota.

Wikipediaa vilkaisemalla selvisikin sitten mistä virhe on ilmestynyt kummittelemaan jutun loppuun. Avaruusasemalla on käynyt ihmisiä viidestätoista eri valtiosta. Hyvä kysymys on sitten että onko virheen takana hätäinen johtopäätös, huono logiikka vai huolimattomuus.

Tuomio: Tässä tapauksessa Ilta-Sanomia pitää armahtaa sen verran, että kyseessä on itseasiassa STT:n juttu. Silti, kuten journalistin ohjeet muistuttavat kohdassa 12, tietolähteisiin tulee aina suhtautua kriittisesti. Vaikka se olisi sitten Suomen tietotoimisto.